Pataleipä

Pataleivästä on viime aikoina puhuttu paljon, joten pakkohan minunkin oli kokeilla tehdä oma versioni. Kaivoin netistä pataleivän ohjeen ja yllätyin: simppelimpää leivontaohjetta tuskin on olemassa! Löytymässäni ohjeessa oli käytetty vehnäjauhoja reilulla kädellä mutta itse en oikein innostu ns. pullaleivistä, joten kasasin pöydälle omat lempiaineeni ja aloin sekoittaa.

 Tässä oman pataleipäni ohje:

1,5 dl vehnäjauhoja
4,5 dl ruisjauhoja
1 dl pellavarouhetta
1-1,5dl siemensekoitusta ja chia siemeniä
1 tl kuivahiivaa
2 tl suolaa
3,5 dl lämmintä vettä (42 astetta)

Sekoita kuivat aineet kulhossa, lisää lämmin vesi (itse lämmitän veden mikrossa). Peitä kulho kelmulla ja jätä huoneenlämpöön päiväksi tai yön yli (8-12h).

Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen ja nosta pata uuniin siksi aikaa kun uuni lämpiää.
Kumoa taikina jauhotetulle työtasolle ja kääntele varovasti pyöreäksi (älä vaivaa). Kun uuni on lämmin, voitele pata öljyllä tarpeen mukaan (oma pinnoitettu patani ei kaivannut öljyä) ja nosta leipä pataan. Ripottele pinnalle siemenseosta.

Nosta padan päälle kansi ja paista kannen alla 30min. Ota sitten kansi pois ja jatka paistamista 10-15 minuuttia.

Nosta valmis leipä ritilälle ja anna jäähtyä puoli tuntia. Älä peitä tuoretta leipää mikäli haluat säilyttää leivän rapean pinnan. Ja rapea tästä leivästä todella tulikin, nam!

Hyviä herkutteluhetkiä :)

-Jenni

Vaaleiden hiusten tehotuote

...ja kotivärjäyksen ensiapu ;)

Elän paljon puhuttuja ruuhkavuosia, ja kampaaja-ajan mahduttaminen kalenteriin työn, päiväkodin, lasten harrastusten ja oman kuntoilun väliin tuntuu olevan mahdotonta. Joistain syystä kampaajat eivät työskentele silloin kun minulla olisi aikaa eli ennen kuutta aamulla tai kahdeksan jälkeen illalla ;) Voisi kuvitella, että kampaajalla istuminen olisi luksusta hektisen arjen keskellä mutta minulle parin tunnin paikallaanolo tuottaa lähinnä stressiä. Toki kampaajan tuolissa istuessa voi yrittää olla tehokas ja lähettää kaikki ne viestit ja sähköpostit, jotka olisi pitänyt lähettää viime viikolla ;)

Tästä yhtälöstä alkoi viimeisin hiuspainajaiseni. Kun kampaajalle ei tuntunut löytyvän aikaa, ostin hetken mielijohteesta kaupasta vaalennusvärin. Mieheni koitti hienovaraisesti muistuttaa miten viimeksi kävi mutta päätin antaa vaalennusvärille vielä uuden mahdollisuuden (viimeistään tässä kohtaa olisi hälytyskellojen pitänyt soida). Kotona kuitenkin mietin uudestaan ja laitoin värin kaappiin odottamaan. Viime sunnuntaina, reilu viikko värin ostamisen jälkeen kalenteri oli tyhjää täynnä, joten päätin kaivaa vaalennusvärin kaapin perukoilta ja värjätä juurikasvun.

Levitin värin päähän ja istuin odottamaan. Tunnin päästä totesin, että väri ei enää muutu vaikka odottaisin maailman tappiin asti. Lopputuloksena pissankeltainen tyvi...

Hetken mietittyäni päätin koittaa korjata tilanteen levittämällä päähän Swartzkopfin keltaisuutta poistavan hiusnaamion. Aika nopeasti tajusin, että naamion lila väri imeytyy aiemmin vaalennettuun osaan, joten pesin sen äkkiä pois. Liian myöhään, sillä tyvi oli edelleen oranssinkeltainen mutta vaaleat osat olivat värjääntyneet lilanvärisiksi. Ei muuta kuin syväpuhdistavaa shampoota perään ja uutta korjauskeinoa miettimään. Seuraavaksi levitin päähän Biozellin Silver maskin, jonka jälkeen aiemmin vaalennettu osa oli täydellisen platinanvaalea - mutta tyvi edelleen oranssi, joskin hieman vaaleamman oranssi. Päätin koittaa korjata oranssia tyveä vielä kertaalleen Keunen Silver reflex shampoolla. Lopputulos oli alkutilannetta parempi mutta silti aivan kamala! Vai mitä mieltä olette (pahoittelut huonosta kuvanlaadusta): 

 

Reetta Cecilistä näki Facebook päivitykseni tästä painajaisesta ja ehdotti koittamaan Evon Fabuloso Platinum Blonde hoitoainetta. Täytyy myöntää, että olin hieman epäilevällä kannalla, koska kaikki lilanväriset tuotteet tuntuvat tarttuvan hiuksiini kuin teinitytöt Robiniin. Epätoivoisena kuitenkin noudatin Reetan neuvoa ja hieroin tuotetta kuivien hiusten oranssiin tyviosaan ja annoin tuotteen vaikuttaa reilun tunnin. Oranssista ei saa vaaleaa yhdessä yössä mutta itse huomaan ainakin eron, huomaatteko te:

Oranssi on ja pysyy mutta tällä mennään seuraavat päivät, kunnes kampaaja korjaa tuhotun hiusvärini. Pitääkin laittaa kuvaa kampaajan värjäämästä tukasta, ihan vain muistutukseksi siltä varalta, että jonain päivänä päätän taas vaalentaa tyvikasvun itse ;)


-Jenni

Päivän tärkein ateria?

Minulle on lapsesta asti hoettu, että aamupala on päivän tärkein ateria mutta jostain syystä kehoni tuntuu olevan tätä ajatusta vastaan. Olen hyvin harvoin nälkäinen heti herättyäni ja jos nälkä jonain aamuna sattumalta kurnii vatsassa heti herätessä, nälkä menee ohi kun nousen sängystä. Olenkin jo useamman vuoden ajan syönyt aamupalan vasta töissä, noin kaksi-kolme tuntia heräämisen jälkeen.

Olen siis jättänyt aamupalan väliin puolet elämästäni, joten olin suunnattoman onnellinen lukiessani uusista tutkimustuloksista, joiden mukaan aamupala ei olisikaan päivän tärkein ateria (James Betts ja Enhad Chowdhury). Toki aamupalan tarve on tutkijoidenkin mukaan yksilöllistä - aivan kuten olin päätellyt jo 25 vuotta aiemmin yrittäessäni väkisin nieleskellä "päivän tärkeintä ateriaa".

Oma aamupalani rakentuu nykyään joko puuron tai jugurtin/rahkan ympärille. Joukkoon lisään hedelmiä tai marjoja sen mukaan, mitä kaapista minäkin aamuna sattuu löytymään. Uusimpia ihastuksiani ovat chia-siemenet sekä marjajauheet, ja näitä löytyykin aamupalakulhostani lähes joka aamu. Lisäksi löysin Herkku ja lahja Murenan valikoimista uuden lempimyslin, Vavesaaren siemenmyslin (luomu). Alla vinkkejä täydelliseen aamupalaan :)

 

Chia-siemenet:
Käytän CocoVin chia-siemeniä ja teen niistä "hyytelön", jota lisään aamu- ja välipaloihin. Sekoitan noin 3 ruokalusikallista chia-siemeniä 2,5 desilitraan kookos- tai kauramaitoa ja annan tahnan/geelin tekeytyä jääkaapissa yön yli. Kun chia-siemenet lisätään kookosmaitoon, lopputuloksena on tahnamainen aine, kun taas kauramaidon kanssa chia-siemenistä tulee sammakonkutumainen geeli. Säilytän chia-tahnaa/geeliä jääkaapissa ja lisään sittä viikon mittaan jugurtin joukkoon (puolet jugurttia, puolet chia-tahnaa). Kookosmaitotahnaan lisään myös muutaman tipan vanilija-aromia, sillä chia-siementahna ei itsessään maistu juuri millekään.

Mysli ja siemenet:
Olen pitkään etsinyt sopivaa mysliä, joka olisi runsaskuituinen eikä sisältäisi lisättyä sokeria eikä perinteisiä gluteenia sisältäviä viljoja. Vavesaaren mysli täyttää kaikki toiveeni: https://www.yourvismawebsite.com/makelan-luomutila-1/shop/product/siemen-mysli-400-g-luomu?tm=verkkokauppa. Jonain aamuina myslin sijaan riittää myös siemensekoitus, laiskana ihmisenä suosin valmista Tertin kartanon siemensekoitusta sen sijaan että ostaisin siemenet erikseen ja sekoittaisin niistä itse oman seokseni.

Marjajauheet:
Tutustuin Marjajauheisiin Pauliina Tervon herkän vatsan luennolla (Herkku ja Lahja Murena / 3.3.2016). Ei enää pakastemarjojen raahaamista kylmälaukussa työpaikalle ja tyhjien purkkien kantamista kotiin! Yksi 100 gramman pussi sisältää marjalajista riippuen 4-8 kiloa kuorineen ja siemenineen kuivattua suomalaista marjaa. Löysin vastaavia myös luontaistuotekaupasta (ja hieman Raitaniemen tilan tuotetta halvempaan hintaan). Marjajauhoja voi käyttää paitsi aamu- ja välipaloissa, myös ruuanvalmistuksessa. Kerron heti kun olen testannut Pauliina Tervon reseptejä :)



Muut ainesosat:
Aamu- ja välipaloistani löytyy usein banaania ja avokadoa ihan siitä syystä, että ne ovat helppoja käyttää ja kuljettaa. Luin joku aika sitten, että avokadon siemen (!) sisältää valtavan määrän kuitua, joten olen raastanut avokadon siementä joukkoon aina kun hurautan aamupala-ainekseni smoothieksi. Avokadon siemen on parhaimmillaan, kun se on vaalea ja tuoreen oloinen, tumma siemen on usein maultaan kitkerä. Mahdollista kitkeryyttä saa taitettua sitruunalla.
Pellavansiemenrouhe löytää tiensä aamupaloihini yleensä viikonloppuisin, sillä pussia pitää säilyttää jääkaapissa ja ainakin toistaiseksi pellavansiemenrouhepussi löytyy vain kotijääkaapista.


Tässä vielä ensimmäisen kuvan annos kaikessa yksinkertaisuudessaan:

Chia tahnaa (3 rkl chia-siemeniä, 2,5dl kookosmaitoa, tilkka vaniljauutetta)
Maustamatonta jugurttia
banaania
avokadoa
Tertin kartanon siemensekoitusta
1,5 tl tyrnijauhetta
1-2 rkl pellavarouhetta



Tällaisista ainesosista kerään aamu- ja välipalani. Onko muita, jotka ovat hurahtaneet chia-siemeniin? Olisi kiva kuulla, millä tavalla muut käyttävät chia-siemeniä ja erityisesti, jos sekoitat niistä tahnaa/geeliä muiden nesteiden kuin kookos- ja kauramaidon kanssa.


Herkullisia aamupalahetkiä :)


-Jenni

Pizzapäivä

Pizzoista on jostain syystä tullut "mun juttu". Kaikki alkoi ystäväni lapsen lanseeraamasta "Tulevaisuuden pizzasta", jossa tomaattikastike oli korvattu pesto-kermaviiliseoksella ja johon parmesaanilastut lisättiin vasta kun pizza oli hieman jäähtynyt. Täytteenä tuossa ensimmäisessä tulevaisuuden pizzassa taisi olla ainakin Parman kinkkua, kanaa ja artisokansydämiä.

Tein Tulevaisuuden pizzaa ystävilleni muutaman kerran ja suuren suosion säestämänä päätin tehdä ystävilleni uuden variaation pizzasta tämän jo klassikoksi nousseen Tulevaisuuden pizzan rinnalle. Nyt tätä perinnettä ei voi enää katkaista, vaan uusi pizzaresepti on hakusessa aina kun olen kuullut ystävieni kommentit edellisistä.

Mielestäni hyvään pizzaan kuuluu aina mozzarella. Minun pizzoissani mozzarella on joko alimmaisena tai ensimmäisenä raaka-aineena kastikkeen päällä. Hyvä pizza ei aina vaadi rakkaudella vaivattua pizzataikinaa, vaan minun mielestäni paras pizzapohja löytyy pakastealtaasta ;) Kaikkein paras pizzapohja on Jokioisten leivän ohuenohut pizzapohja, joita myyvät esim. päiväkodit ja koululuokat varainkeruutarkoituksessa. Kyseiset pohjat ovat ohiuita kuin italialaiset pizzapohjat konsanaan, joten täytteet saavat loistaa pääosassa.

Tämän blogin ensimmäinen pizzavinkki on päärynäpizza, joka on oma variaationi Maku-lehden vastaavasta pizzasta. Kyseinen pizza sisältää neljää eri juustoa (kyllä, neljää!) eli se ei ole mikään kevytpizza, kuten nimestä voisi päätellä. Kokemuksesta voin sanoa, että sinihomejuustoista juuri Aura toimii päärynän kaverina parhaiten.


Päärynäpizza (tai neljän-juuston-pizza):

1/2 rasia (125g) ricottajuustoa
1dl parmesaaniraastetta
mozzarellajuustoa
oliiviöljyä
1 päärynä lohkoina
Aura-juustoa
saksanpähkinöitä (ja hasselpähkinöitä)
rucolaa

Sekoita ricottajuusto ja parmesaaniraaste kastikkeeksi ja levitä pizzapohjan päälle.
Levittele revityt mozzarellanpalat ricotta-parmesaanikastikkeen päälle. Valuta päälle hyvää oliiviöljyä. Asettele päärynälohkot pizzalle ja ripottele päälle Aura-juuston paloja. Lohko pähkinöitä pienemmiksi ja ripottele ne pizzalle. Paista 250 asteessa noin 15 min. Anna jäähtyä hieman ennen tarjoilua. Kata rucolaa ja parmesaanilastuja pöytään, niin että jokainen voi halutessaan lisätä niitä annokseensa.


Kuulisin mielelläni tuunausvinkkejä, jos teette omia variaatioita päärynäpizzasta :)

-Jenni

Blogivauva "Note to Self"

Ajatus blogin kirjoittamisesta on kytenyt mielessäni noin vuoden päivät, välillä voimakkaampana, välillä lähes olemattomana. Viime syksyn aikana haave blogin kirjoittamisesta hautautui arkikiireiden alle, enkä ollut ajatellut blogin kirjoittamista sen koommin. Asia välähti kuitenkin mieleeni tänä aamuna, kun katsoin ystävieni eilen lähettämiä viestejä, joissa kyseltiin vinkkejä pizzan täytteisiin. Siitä se ajatus sitten lähti!

Uunituore "Note to Self" blogi toimikoon paikkana, jonne kerään muun muassa ystävien kanssa hyväksi havaittuja reseptejä heille myöhemmin löydettäviksi. En kuitenkaan halua blogista pelkkää reseptikirjaa, vaan tarkoitus olisi kerätä näille sivuille palasia minun elämästäni - blogin nimen mukaisesti eletyn elämän herättämiä ajatuksia.

Tästä se alkaa :)

-Jenni